Lahti KV 27.4.

Seuraava näyttelykoitos koettiin Lahden kansainvälisessä koiranäyttelyssä. Akitat arvosteli kasvattaja-tuomari Merja Ylhäinen, mutta kippuroita oli ilmoitettu näyttelyyn valitettavasti vain neljä. Paapan Rakkaus Kami ja jo kertaalleen tänä vuonna tutuksi tullut jääkarhu-neiti Hito olivat Paapan näyttelyseuralaisia. Kerrankin oli niin handlerille kuin Paapalle mieluinen aikataulu, kun akitat arvosteltiin vasta noin klo 13.

Lahden tunnelmia

On toi Riina OUTO nainen tuumii Paapa

Ensinnä kehään punainen valioluokan uros, joka asustelee Venäjällä, mutta oli kyllä saksalaista kasvatusta. Tälle ERI1 SA ja sen jälkeen kehään Paapanen. Homma hoidettiin rutiinilla ja arvostelu oli mieluista luettavaa. Heti perään paras uros kehä, josta Paapalle toinen sija ja luonnollisesti ROP-VET. Venäläisurokselle saatiin titteliriviin lisäystä Suomen muotovalion arvon verran. Sen jälkeen siirryttiin narttuihin, joista ensinnä jääkarhu-Hito yritti kovasti, mutta lopulta SA ja sitä mukaa serti jäi saamatta. Tuloksena kuitenkin erinomainen. Paapa taisi olla sitä mieltä, että handlerin sijaan hän olisi voinut pitää Rakkaudelle seuraa Kamin vuoroa odoteltaessa. Kami olikin oikein iloinen ja liukkaasta lattiasta huolimatta reipas kehään päästäessä ja hoiteli esiintymisensä hienosti. Tuloksena ERI SA ja sitä mukaa paras narttu kera cacibin. Ja oltiin taas päästy ROP:n valintaan, niin se vaan menee kun on ainoastaan muutama koira. Venäläisuros oli ROP hetken tuumailun jälkeen.

Team Lahden saalis

Rauhallinen ja tavallista hieman lyhyempi näyttelypäivä takana. BIS-VET kehässä käytiin pyörähtämässä, mutta sieltä ei irronnut edes jatkopaikkaa. Saatiin kuitenkin rotua esille edes yhden akitan verran, sillä ROP akitaa ei esitetty ryhmäkisassa. Paapan kelpasi taasen matkailla tyttöseurassa koko päivä. Ja pakko vielä hehkuttaa, että Lahdessa on muuten hienot pokaalit!

Akita-tulokset

Lahti KV/INT 27.4.2013
Tuomari / Judge: Merja Ylhäinen, Finland

UROKSET/MALES:
H'Hakusen Of Rams Raspel Kensha VAL ERI1 SA PU1 SERT CACIB FI MVA ROP   
CH EXC1 CQ BM1 CAC CACIB FI CH BOB
Kaakkomäen Kouji VET ERI1 SA PU2 ROP-VET VET EXC1 CQ BM2 BOB-VET
NARTUT/FEMALES:
Vuorenvarman Makeakuinmarenki AVO ERI1 OPEN EXC1
Pandayan Axuki VAL ERI1 SA PN1 CACIB VSP CH EXC1 CQ BF1 CACIB BOS

Lahti KV ROP & VSP akitat

Paapan vinkit osa 3 - Näyttelyyn, näyttelyyn

Melko usein meiltä kysellään kaikenlaista näyttelyistä. Paapan vinkit on jatko-bloggaus, jossa kertoillaan miten Paapan kanssa toimitaan. Paljastamme jokaisessa osassa muutaman salaisen aseenkin. Paapa ei mene väittämään, että vinkit toimivat kaikilla akitoilla muista roduista puhumattakaan. Jekku-akitaan nämä konstit ovat kuitenkin tehonneet ja tällaisia meidän kokemuksemme ovat..
 

Nättelyyn, näyttelyyn

Tässä Paapan vinkkien osassa keskitymme näyttelypäivään. Näyttelysäännöt löytyvät Kennelliiton sivuilta kohdasta Lomakkeet ja säännöt. Sääntöihin pitää tutustua huolellisesti, etenkin sertin vastaanottamiseen liittyen. Tässä osassa on koottuna joitakin näyttelyihin liittyviä pulmatilanteita ja ratkaisuja näihin.

Matkalle mukaan

Ollaan armottomia tavaran hamstraajia näyttelyihin, mutta kummasti sitä kaikkea vaan voi tarvita.

• näyttelynamit ja namitasku tms.
• hihna ja panta sekä näyttelyhihna ja -panta
• numerolappuhiha tai hakaneula
• näyttelynumero, aikataulukirje, ajo-ohjeet ja navigaattori, kynä
• koiran rokotustodistus, mahdolliset ell.todistukset
• vettä ja vesikuppi (myös koiran ruuat jos tuleekin pitkä päivä)
• makuualusta ja/tai häkki (häkin peitto tai verhot)
• kampa, pyyhe, kakkapussit
• handlerin vaatteet ja kengät kehään
• eväät ja riittävästi juotavaa
• kosteyspyyhkeitä, talouspaperia
• näyttelytuoli tai muu istuinalusta, ulkonäyttelyyn sateenvarjo (teltta ja pohjalle muovi)

Ja siis mihin tätä kaikkea tavaraa tarvitaan? Suurin osa listalla olevista tavaroista on ihan varmasti jokaisen näyttelyvarustukseen kuuluvia. Mainitsen nyt vain jos on jotain erityistä. Kirjoitin ajo-ohjeet ja navigaattori. Tämä siksi, että osa näyttelypaikoista on niin omituisissa paikoissa, että navigaattori ei niihin löydä. Mikään ei ole pahempaa kuin myöhästyä kehästä koska ei löydä perille! Suomessa eläinlääkärin todistuksista kehässä hyväksytään vain Kennelliiton lomakkeelle tehdyt ja leimalla hyväksytyt todistukset. Ulkomailla meno on villimpää mutta suosittelen, että todistus on kielellä jota tuomari mahdollisesti ymmärtää. Tämäkään ei kuitenkaan takaa, että tuomari ottaa todistuksen huomioon paitsi Suomessa kivesten osalta. Jos koirasi lepäilee kehän laidalla häkissä, kannattaa ottaa joku vaate millä häkin voi peittää.

Näyttelyleiri à la Eesti Voittaja 2011. Voittajan on helppo hymyillä ;) Huomaa sateenvarjo!

Hyvä ruoka, parempi mieli - eikä tarvitse maksaa itseään kipeäksi surkeasta sämpylästä ja kahvista. Siispä omat eväät. Ja oikea ruoka esim. salaatti voittaa voileivät. Vähän enemmän vaivaa, mutta näyttelyssä vietetään koko päivä, joten siellä on hyvä viihtyä. Joku paikka mihin istua pelastaa koko päivän, kunnollisesta häkistä saa ruokapöydän tai sitten kannattaa liikkua sen rotuisten koirien seurassa, joilla on oma trimmipöytä. Näyttelyissä on aina likaista, joten suosittelen kosteuspyyhkeitä ja talouspaperia. Niillä voi pyyhkiä paitsi sotkuja myös likaantuneita vaatteita ja koiran tassuja. Vessapaperinkaan saatavuus ei aina ole näyttelyissä varmaa - varsinkaan ulkomailla. Sateenvarjo otetaan aina mukaan ulkonäyttelyyn. Sateella sillä välttää kastumisen ja auringon paisteella pääsette edes hetkeksi varjoon. Handleri ottaa mukaan sellaiset vaatteet, että olkoon olosuhteet näyttelypaikalla mitkä tahansa, on koiran kanssa kiva mennä kehään. Vaihtovaatteet ei ole väärin ihmistä kohtaan, sillä mitä tahansa voi sattua. Ota huomioon myös kengät; märät jalat ei ole kivat! Osan tavarasta voi tietysti jättää autoon mikäli alkoi hirvittää.

Kehän kulku 

Laita numerolappu näkyvälle paikalle ja näytä numerosi kehäsihteerille kun hän kokoaa luokkaa kehään. Älä kysy kehäsihteeriltä koiria ikinä nimeltä, vaan näyttelynumerolla! Tuomari katsoo aluksi koko kilpailuluokkaa yhdessä, seisotettuna sekä liikkeessä ja sitten on yksilöarvostelujen vuoro. Mikäli ette ole luokassanne ensimmäisenä kilpailuvuorossa, antakaa yksilöarvostelun ajaksi kilpakumppaneillenne tilaa. Poistukaa ihan kehän laidalle tai mahdollisesti kokonaan kehänauhan ulkopuolelle. Seuraa vuoroasi ja valmistaudu menemään kehään heti kun tuomari on saanut edellisen koiran arvostelun valmiiksi. Koira esitetään tuomarille normaalisti suoraa sivusta noin 2-3 metrin päässä tuomaripöydästä. Älä mene liian lähellä tuomarin pöytää, jotta hän näkee koiran sivusta eikä yläviistosta. Jos seisominen kyllästyttää koiraasi, tehkää nopea pyörähdys ympäri ja jatkakaa seisomista. Tämä keskeytys on parempi kuin kokoajan pyörivä ja hyörivä arvosteltava. Tuomari haluaa nähdä koiran myös liikkeessä, yleensä kierros kehän ympäri ja edestakaisin tai kolmioura riittää. Koiran tulee ravata liikkuessaan, ei laukata tai vetää hihnassa. Katsele käsimerkkejä ja kuuntele mitä tuomari sinulta pyytää. Yksilöarvostelu on koirasi hetki loistaa, joten esitä sen parhaat puolet.

Erään näyttelyn saalis

Kilpailuluokkaan pääsee ERI:llä. Mikäli ERI:n saaneita on alle neljä saavat kehään tulla myös kaikki erittäin hyvän saaneet. Koirat asetetaan kilpailuluokassa laatuarvostelu- ja sen sisällä numerojärjestyksessä (36 ERI, 38 ERI, 39 ERI, 37 EH). Lopuksi koirista sijoitetaan neljä parasta ja tuomari ilmoittaa, mitkä koirista ovat sertifikaatin arvoisia (SA). ERI + SA:n saaneet koirat saavat jatkaa sukupuolen parhaan PU/PN kehään. Muut hakevat arvostelunsa joko heti oman arvioinnin tai pelkän ERI:n saaneet kilpailuluokan jälkeen. Sukupuolen paras-kehässä koiria seisotetaan kilpailuluokkittain sijoitusjärjestyksessä (JUN1, JUN2, NUO1, AVO1, AVO2, AVO3, VAL1, VET1). Tuomari ottaa jatkoon haluamansa koirat ja pyytää muita poistumaan.  

Serti ja kv näyttelyssä cacib jaetaan sukupuolen paras -kehässä sijoittuneille. Serti jaetaan jos yksikin koira on saanut ERI SA:n ja siitä seuraava koira saa vara-sertin. Cacibin tuomari jakaa halutessaan ja cacibin saaneesta seuraava voi saada vara-cacibin. Koira voi ottaa sertin vastaan jos sillä ei vielä ole Suomen muotovalioon oikeuttavia sertejä kasassa. Neljännen jne. sertin voi vastaanottaa vain junioriluokan koira, sillä se odottaa 2 vuoden ikää. Ole valmiina vastaamaan, kun kehäsihteeri kysyy voiko koirasi vastaanottaa sertin. Muista myös sanoa, mikäli koirastasi tulee Suomen muotovalio! Saatte siitä ruusukkeen ja rastin arvostelukaavakkeeseen, yleensä myös jonkin palkinnon. Cacibin voi vastaanottaa koira, joka ei ole juniori tai veteraani, samoin vara-cacib. Mikäli sijoittuneista yksikään koira ei voi näitä palkintoja vastaanottaa, jatketaan "etsintää" muiden jo kisasta pudonneiden ERI SA:n saaneiden joukosta. Ettehän siis katoa heti paikalta vaikka tuomari ei teitä sijoita. Paras uros ja paras narttu kilpailevat lopuksi rodun parhaan tittelistä. Vain ROP-koiralla on oikeus osallistua jatkokilpailuihin. Molemmat osallistujat voivat lopulta hakea arvostelunsa. Ryhmäkehien tuloksia ei enää merkitä arvostelukaavakkeelle.

ROP Candida's Aurora Borealis VSP Kaakkomäen Kouji 
Eesti Voittaja 2012 Kuva: Merja Ylhäinen

 

Kehässä liikkeitä esiteltäessä, voit ohittaa hitaammin liikkuvan koiran ULKOKAUTTA, kunhan palaat omalle numerojärjestyksen mukaiselle paikallesi kun koiria aletaan seisottaa. Samoin hitaammin liikkuvana, voit auttaa kanssakilpailijoitasi tekemällä vähän muita pienempää ympyrää. Koirat esitetään seisoen yleensä vastapäivään ja kuono menosuuntaan. Mikään sääntö ei kuitenkaan kiellä sinua esittämästä koiraasi naama vastakkaiseen suuntaan, kunhan et häiritse kanssakilpailijoitasi. Akitan kanssa pitää aina muistaa, että etenkään urokset eivät arvosta vastavirtailijoita. Miksi sitten haluaisit esittää koirasi vastavirtaan? Syynä voi olla paremmin toiselle sivulle kiertynyt häntä, kauniimpi väritys toiselta kyljeltä tms. Akitoilla tuomari usein tahtoo katsoa koirien ilmeitä ns. samanaikaisesti, joten tällöin sinun vastavirtailijana pitää kääntää koirasi nassu samaan suuntaan muiden kanssa. Muutoinkin tuomari voi kieltää "vastavirtailun" jos siitä on haittaa kanssakilpailijoille tai arvostelun sujuvuudelle. Yksilöarvostelussa voit kuitenkin huoletta esittää koiran siihen suuntaan kun se parhaimmalta näyttää tai seisoo parhaiten.

Mikäli koirasi on toisia koiria kohtaan ärisijä, olet itse vastuussa siitä ettet häiritse muiden suoritusta. Kehässä häiriköivä koira voidaan poistaa kehästä ja sille voidaan antaa laatumaininta hylätty käyttäytymisen vuoksi. Ärisijää ei kuitenkaan tarvitse jättää kotiin. Voit harjoitella käyttäytymistä. Jätä koirallesi tilaa kehässä muihin nähden, blokkaa sen näköyhteys muihin ja pyydä sitä keskittymään sinuun. Nameista voi olla apua. Siis niistä erityisherkkunameista!

Jatkokilpailut 

Koirasi voi osallistua myös kasvattajaluokkaan tai jälkeläisluokkaan jos se on saanut vähintään laatumaininnan erittäin hyvä. Olethan ystävällinen ja otat osaa näihin kilpailuihin, mikäli sitä sinulta pyydetään. Näyttelyyn tullessa tulee aina varautua mahdollisuuteen, että koirasi pääsee kilpailemaan aina iltapäivän isoihin kehiin asti. Poikkeus ovat vain pennut, jotka saavat lähteä kotiin kun ovat oman esiintymisensä rotukehässä tehneet. Kasvattaja ja jälkeläisluokassa koirat esitetään ryhmänä samaan suuntaan vierkkäin seisotettuina ja niitä juoksutetaan rinnakkain ryhmänä. Jälkeläisluokka voidaan järjestää vain erikoisnäyttelyssä. Akitoja kasvattajaluokassa esitettäessä pitää olla tarkkan, ettei kippuroille tule riitaa.

Ruovesi 2013 FCI5 ryhmä

Mikäli olet niin onnellisessa tilanteessa, etä koirasi on rodun kaunein, odottavat sinua iltapäivällä järjestettävät isot kehät. Koirat esitetään FCI:n roturyhmittäin. Yleensä ennen loppukilpailukehään menoa kaikki roturyhmän koirat esiarvostellaan, eli ryhmän ottava tuomari käy läpi koirat kuten rotukehässä. Kuuntele kuulutuksia, jotta tiedät milloin ja missä oman ryhmäsi koirat esiarvostellaan. Esiarvostelu on melko pikaista yhden koiran kohdalla, mutta kaikkien ryhmän koirien läpikäymiseen menee aikaa. Anna koirasi levätä kun tuomari ei sitä juuri ole tuijottamassa! Esiarvostelukehästä näyttelytoimitsijat ohjaavat koirat isoon kehään. Kannattaa jutustella edellä ja perässä olevien handlerien kanssa niin aika kuluu mukavammin. Samalla voit vaikka kehottaa takana tulevaa pitämään etäisyyttä koiraasi jos se on tarpeen. Koirat päästetään kehään pienin välimatkoin ja jokaisen koiran rotu kuulutetaan katsojille. Rodun parhaat kasvattaja- ja jälkeläisryhmät sekä veteraanit arvostellaan omissa jatkokilpailuissaan. Myös juniorit voivat joissain näyttelyissä kilpailla näyttelyn parhaan juniorin jatkokilpailussa. Nämä jatkokilpailut myös esiarvostellaan kuten ROP-koirat. Roturyhmän voittaja etenee BIS-kehään. Mikäli näyttely on kaksipäiväinen, tulevat myös ensimmäisen päivän ryhmävoittajat uudelleen näyttelypaikalle toisena päivänä.

Miten näyttelystä otetaan kaikki irti

Näyttelyleiri Vaasa KV 2013

Rotukehän jälkeen näyttelyt ovat odottelua. Mukaan kannattaa ottaa häkki, sillä nelijalkaisesi saattaa kaivata levähdyspaikkaa kaikelta tohinalta. Sen lisäksi sinulla on paikka, johon voit jättää kippuran mennessäsi ostamaan ruokaa tai ostoksille näyttelypaikan kojuihin. Pidä huolta tavaroistasi, sillä etenkin isommissa näyttelyissä liikkuu epärehellisiä ihmisiä. Rotukehän jälkeen on aikaa evästelyyn, joten tähän kannattaa panostaa.  

Ole sosiaalinen! Kaikki paikalla harrastavat samaa asiaa kuin sinä koirasi kanssa, joten juttua varmasti riittää. Kannatta tutustua mahdollisimman moniin samaa rotua kanssasi harrastaviin. Tämä saattaa johtaa mielettömiin yhteisiin näyttelymatkoihin koti- ja ulkomailla. Saatat myös saada korvaamattomia koiran esittämisvinkkejä. Aikakin kuluu nopeammin kun voi jutella muiden kanssa. Suosittelen muiden rotujen rotukehien katselemista, siinä oppii paljon näyttelysäännöistä sekä koiran esittämisestä. Mikäli joka tapauksessa jäät ryhmäkilpailuihin asti odottelemaan, kannatta kyllä katsoa muitakin isoja kehiä.

Jekun suurinta herkkua - maksaa!

Salaiset aseet 

Meidän salainen ase numero yksi ovat omat namit näyttelykehään. Jekun suurinta herkkua on maksa, joten sitä se saa vain näyttelyissä ja jouluna jauhettua maksaa riisipuuron joukossa. Kehään otetaan n. 5-10min vedessä keitettyjä ja pieniksi pureskelematta nieltäviksi paloiksi paloiteltua naudan maksaa. Paapa ei leiki, joten lelut on meiltä jääneet kehästä pois. Paapa ei myöskään saa ruokaa ennen kehää, vaan vasta sen jälkeen. Suosittelemme teitäkin etsimään jonkun erikoisherkun näytelmiä varten. Ja näillä ei sitten edes harjoitella!

Älä missaa seuraavia osia Paapan vinkeistä!

Akita ry:n VeriRyhmä Aamulehdessä 22.4.

Etusivun vinkki-kuva Aamulehti 22.4.13

Paapa-koirasen seikkailut jatkuivat tällä kertaa Aamulehden sivuilla. Syynä tähän oli viimeviikkoinen retki Tampereelle Akita ry:n VeriRyhmän ensimmäiseen ryhmäluovutuskertaan. Paapanen istuskeli autossa verenluovutusten ajan nauraen partaansa, kun ihmisten vuoro oli joutua neulatyynyiksi. Verinäytteet kun ovat Paapalle valitettavan tuttuja kilpirauhasarvojen kontrolloinnin takia. Kun luovutukset oli hoidettu, pääsi Jekku-akita hurmaamaan toimittajaa ja kuvaajaa. Paapa pääsi ihan Aamulehden etusivulle, sillä ilman näitä kippurahäntiä Akita ry:n VeriRyhmää ei olisi!

Akita ry:n VeriRyhmä on Suomen ensimmäinen koiraharrastajien verenluovuttajaryhmä. Ryhmä perustettiin maaliskuussa 2013 ja nyt on siis annettu ensimmäiset luovutukset ryhmän tilille. Tulevien viikkojen aikana ryhmä tulee tekemään ensimmäiset viralliset haasteet. Luonnollisesti haasteita tullaan lähettämään ensisijassa muille rotuyhdistyksille ja koiraharrastajien yhteisöille.

Tässä varsinainen juttu VeriRyhmästä ja verenluovutuksesta. Lisäksi juttuun kuuluivat verenluovuttamisen infolaatikot. Aamulehti 22.4.13.

Vaasa KV 13.4.2013

"Mikä boogi?" kysyy Paapa

Seuraavaksi Paapan matka vei Vaasan kansainväliseen koiranäyttelyyn. Akitat arvosteli Marianne Holmli Norjasta ja akitoja oli ilmoitettu paikanpäälle kuusi. Akita arvosteltiin heti kehän avaavana rotuna klo 9, joten aikainen aamu oli tiedossa.

Matkassa mukana

Matkaan lähdettiinkin klo 4.00 Tampereelta. Paapasen matka alkoi kyllä jo edeltävänä iltana ihan hävyttömästi iltauniajan jälkeen ja yöunet hoidettiin pois päiväjärjestyksestä Tampereella. Jos nyt viiden tunnin torkkuja kukaan laskee yöuniksi. Ensin Kami ja Riina kyytiin, sitten noutamaan kk mäyräkoiraneitejä ja Taiaa. Auto pakattiin aikalailla täyteen ja nokka kohti Vaasaa. Se hyvä puoli saapumisessa näyttelypaikalle ajoissa on, että saa parkkipaikan läheltä ovea ja vielä on tilaa kehän laidalla mistä valita leirille sopiva paikka.

Paapan kelpasi, kun matkassa oli sen lisäksi vain tyttöjä! Ja Paapanen RAKASTUI. Kami sai Paapa-koiran jakamattoman ihailun koko päiväksi. Kamiahan EI kiinnostanut, mutta mikäs siinä. Paapa jaksoi jatkaa yrittämistä ja palvontaa koko päivän. Prinsessan matkatessa verhotussa vaunussaan, Paapanen seurasi kuuliaisesti välittämättä tippaakaan ympärillä pyörivistä koirista tai bokseistaan komentavista mäyristä. Maailmaan mahtui vain yksi nainen.

Paapa pönöttää

Kehässä kohdattiin

Kuudesta akitasta uroksia oli vain kaksi. Ensimmäisenä kehään asteli valioluokan uros Ruotsista. Sille tuloksena ERI SA. Tämän jälkeen oli Paapan vuoro. Handlerin yllätykseksi tuomari oli oikein kovasti Paapan mieleen, kiva täti ilmeisesti. Kehäesiintyminen hoidettiin kunnialla, vaikka Paapanen mielikin Suuren_Rakkautensa luo kesken juoksentelun. Edestakaisin liikkeissä kääntyminen tuotti vaikeuksia kun löytyi jotain paljon tuomaria mielenkiintoisempaa. Handleria jo alkoi vallan naurattaa Paapan hölmöily. Tuloksena ERI SA ja heti perään paras uros -luokka. Ympäri mentiin ja tällä kertaa liikkuminen sujui keskittyneemmin. Tästä huolimatta Paapanen sai tyytyä toiseen sijaan. Tuomari onnitteli vetreää veteraania erityisesti liikkeistä ja lihaskunnosta. Harmillista ettei se tällä kertaa riittänyt urosten voittoon, vaikka olemme kyllä oikein tyytyväisiä ROP-VET tulokseen.

Kami kauniina

Tämän jälkeen oli narttujen vuoro Jekun tutustuessa Prinsessan näyttelyasuntoon. Valitettavasti yksi nartuista oli jäänyt kotiin ja tulokset jäivät muutoinkin tytöillä Kamia lukuunottamatta hieman vaatimattomiksi. Koira ja handleri olivat samalla aaltopituudella, joten Kami hoiti esiintymisen hienosti ja voitti nartut. Tuomari pohti pitkään rodun parasta. Akitat saivat juosta ympäri, edestakaisin ja seisoa useampaan otteeseen. Hetken verran olimme aivan onnesta soikeina kun tuomari ojensi ROP-ruusukkeen Kamille. Valitettavasti tuomaria oli ohjeistettu ruusukkeista virheellisesti ja Kami sai tyytä valkovihreään ruusukkeeseen. Liikkuminen sujui tuomarin mielestä Kamilta liian iloisesti ja siitä johtui toinen sija. ROP&VSP olivat kuin kaksi marjaa, niin saman tyyppisiä akitoja molemmat. Cacibitkin tuli lopulta jaettua kehäsihteerien sekoilusta huolimatta. Ilmeisesti aikoivat jakaa ensin vain yhden cacibin koko rodulle.. Sertiä tarjottiin sitten puolestaan veteraanille, mutta ei me sitä kyllä huolittu.

Loppupäivän tunnelmia

Paapa 10v 4kk ROP-VET

Mäyräkoirat saivat nauttia vähän myöhäisemmästä kehäaikataulusta. Odotellessa akitat ja niiden ihmiset keskittyivät olennaiseen, eli eväisiin! Mäyrät näyttelivät siten, että Lizzy jäi valitettavasti vaille sertiä ja myöskin lähes 10-vuotias veteraani Minni oli paras narttu, VSP ja ROP-VET. Paapanen sai myös oman osansa hemmottelusta, kun Riina hieroi sitä. Kovin montaa koiraa ei taida olla, joka pystyisi rentoutumaan kesken suomalaisen KV-näyttelyn nauttiakseen hieronnasta! Paapa vain loikoi kyljellään silmät kiinni ohikulkijoiden osoitellessa. Akitojen kuvaussessio hoidettiin hieronnan päätteeksi ulkosalla ja molemmista akitaksista saatiinkin oikein edustavia kuvia. Huonommin onnistuivat yhteiskuvat kun Kami ei tahtonut tulla lähellekään Paapaa, joka olisi puolestaan tehnyt enemmän kuin mielellään lähempää tuttavuutta.

Paapa katselee, että missä Rakkaus piilottelee?

Mamma- ja pappakerho tassutteli siis jälleen tiensä BIS-VET kehään, jossa päivän parhaat veteraanit
arvosteli Rony Doedijns Alankomaista. Handlerien tuli kiire kokoomakehään, kun juuri ennen kuulutuksia oli ostettu kaikille pehmikset! Onneksi meidän kenneltyttö Jutta toi jätskit kokoomakehään ja syötti handlerit tuomarin poistuttua.Valitettavasti Minni ja Jekku jäivät molemmat vaille sijoitusta siististä esiintymisestä huolimatta. Kamat kasaan ja kotimatka saattoi alkaa. Jätimme matkakumppanit Tampereelle ja lopulta olimme kotona puoli kymmenen maissa illalla. Paapanen paineli suorinta tietä yöunille esiteltyään palkinnot kotiväelle. Unissa esiintyi aivan varmasti eräs Maailman Ihanaisin akitaneitonen...

Akita-tulokset

Vaasa KV/INT 13.4.2013 
Tuomari/Judge: Marianne Holmli, Norja/Norway
UROKSET/MALES 

FI&SE&NO CH Kohaku Halne Wzgórze VAL ERI1 SA PU1 CACIB ROP CH EXC1 CQ BD1 CACIB BOB

C.I.B FI&BALT CH BALT VetCH Kaakkomäen Kouji VET ERI1 SA PU2 ROP-VET VET EXC1 CQ BD2 BOB-VET
NARTUT/FEMALES 

Vuorenvarman Uniikki JUN EH1 JUN EXC1
Vuorenvarman Tuhkimo NUO poissa INT not present
Vuorenvarman Lilliputti AVO H OPEN G
FI CH Pandayan Axuki VAL1 ERI SA PN-1 CACIB VSP CH EXC1 CQ BB1 CACIB BOS

ROP ja VSP

Paapan vinkit osa 2 - Esiintymisen harjoitteleminen

Melko usein meiltä kysellään kaikenlaista näyttelyistä. Paapan vinkit on jatko-bloggaus, jossa kertoillaan miten Paapan kanssa toimitaan. Paljastamme jokaisessa osassa muutaman salaisen aseenkin. Paapa ei mene väittämään, että vinkit toimivat kaikilla akitoilla muista roduista puhumattakaan. Jekku-akitaan nämä konstit ovat kuitenkin tehonneet ja tällaisia meidän kokemuksemme ovat..

Harjoittelusta

Kukaan ei mene pitämään esitelmää tai puhetta harjoittelematta. Miksi siis menisit näyttelykehään kokeilemaan onneasi? Koiran harjoittamisen lisäksi handlerin pitää huolellisesti tutustua näyttelysääntöihin ja käydä ihan katsomassa miten homma näyttelyssä toimii. Keskitymme tässä osassa Paapan vinkkejä esiintymisen harjoitteluun yleisemmällä tasolla. Myöhemmässä osassa sitten tarkastelemme tarkemmin akitan esittämistä. Tärkeintä näyttelyuran alussa on oppia käyttäytymään näyttelykehässä, niin handlerin kuin koirankin. Hienosäätöä voi sitten opetella myöhemmin kokemuksen kartuttua. Kannattaa myös katsella miten akitasi liikkuu vapaana tai lenkeillä. Monesti oma koira antaa parhaita esittämisvinkkejä. Ja muista harjoitella aina leikin varjolla! Aluksi keskittymistä vaaditaan vain lyhyen hetken, mutta aikaa myöten pidempään. Anna nameja tai päätä harjoitukset leikkihetkeen. Kokeile mikä parhaiten sopii omalle akitallesi. Kehässä pitäisi olla kivaa, silloin opitte esiintymään.  

Jekku melkein 3v 4.9.05 Vantaa Kuva: Tiina Vuorio

Näyttelyhihna ja -panta ovat usein erilaiset kuin lenkeillä käytettävät talutusvälineet. Tärkeintä näyttelyhihnan valinnassa on, että koira ei pääse siitä irti peruuttamalla eikä hihnaa katkaisemalla. Akitan näyttelyhihnoista ja -pannoista lisää sitten myöhemmässä Paapan vinkeissä, jossa käsitellään akitan esittämistä. Valitsit minkälaisen taluttimen tahansa, niin tärkeintä on turvallisuus ja toisaalta se, että koirasi osaa käyttäytyä valitsemassasi taluttimessa. Valjaiden ja/tai flexin kanssa kehään ei kuitenkaan ole mitään asiaa! Näyttelytaluttimen tulisi olla huomaamaton, mutta tarpeenmukainen sanovat säännöt ja suositukset. Kun sopiva talutin on valittu, tulee sen kanssa harjoitella sekä liikkumista, että seisottamista. Kun Jekku oli pieni, harjoittelimme näyttelyitä aina näyttelyhihnan kanssa. Nykyisin hihna yhdistyy jo muutenkin näyttelyihin, joten mielenkiinnon ylläpitämiseksi olen tästä jo luopunut. Pennulle tai nuorelle koiralle sekä harvemmin kehissä kävijälle tästä kuitenkin on apua. 
  

Paapa jaksaa odottaa

Kehä ei ole mikään pikaruokala, vaikka onnistuneesta suorituksesta käytettäisiinkin palkintona herkkuja. Opeta akitasi odottamaan palkintoaan. Arvosteltavana olemisen tulee tarkoittaa kahta asiaa; neljällä jalalla seisomista sekä odottamista. Handlerin kannatta kokeilla erilaisia tapoja seisottaa koiraa, jotta se oikea tapa löytyy; edestä, sivusta, seisaallaan, polvillaan. Opeta koira katsomaan eteensä, ei sinua kasvoihin. Oikea korkeus on usein siinä missä namipussi on kiinnitettynä vyöllesi tai kätesi alas ojennettuna. Alussa palkkaa tarvitaan useammin, mutta harjoituksen myötä nameja tarvitaan vain muutama. Mikäli voit keskittyä muuhunkin kuin makupalojen syöttämiseen arvostelun aikana, jää sinulle aikaa huomata mitä koiran takapäässä tapahtuu. Kovin monen koiran jalat löytyvät namien hotkimiseen keskittymisen takia mahan alta. Tai pää kääntyneenä namien toivossa suoraa kohti taivasta kuin tarhapöllöllä. 

Pönöttäminen

Seisominen on varmaankin koirista tylsintä hommaa kehässä. Monelta kovin ihmisrakkaalta nelijalkaiselta pönöttäminen vaatii kärsivällisyyttä ja toisaalta mikäli kopeloiminen ei koiran mielestä ole mukavaa, vaatii seisottaminen harjoittelua toisesta syystä. Opeta koirallesi sana seisomista varten. Paapalle se on "seiso". Tämän tulisi tarkoittaa akitallesi sekä seisovaa asentoa, että odottamista. Tarkoitus olisi, että koira seisoisi lähes paikallaan tuomarin käydessä sitä käsin läpi ja antaisi tuomarin katsoa niin hampaat kuin kiveksetkin ongelmitta. Iloinen pusuttelija on tuomarin mielestä varmasti murisijaa mukavampi, mutta syliin kiipeämisestä ei valitettavasti saa lisäpisteitä. Tuomarin pitää pystyä arvostelemaan myös lähietäisyydeltä koiran seistessä rauhassa paikallaan. Älä kuitenkaan koskaan rankaise kehässä iloista pusuttelijaa! Pyri omalla rauhallisuudellasi kertomaan, että riehaantuminen ja liiallinen iloisuus on sallittua vain tuomaria tervehdittäessä ja/tai arvostelun päätyttyä.

Eesti Voittaja 2012 Kuva: Merja Ylhäinen

Koiran keskittymiskyky on etenkin nuorena vain muutaman hetken mittainen, joten käytä hyväksesi tätä. Seisota hetki, pyörähdä koiran kanssa pieni ympyrä ja seisokaa uudestaan. Älä pyöräytä koiraa selkäsi takaa ympäri ja jää itse paikallesi. Kun lähdette yhdessä liikkeelle, saat usein myös fiksumman akitaksen luulemaan, että maisema vaihtuu ja seisominen maistuu taas. Pahinta on tilanne, jossa akita tylsistyy ja jää retkottamaan paikalleen; selkä painuu notkolle, korvat kääntyvät sivuille ja tassutkin ovat vinksinvonksin. Hyvällä lykyllä vielä handleri katselee taivaita ja vain passiivisena odottaa arvostelun päättymistä. Arvostelu kestää vain muutamia minuutteja, joiden aikana tuomarin tulee kertoa mielipiteensä koirasta sillä hetkellä ja siinä kunnossa. Olet maksanut juuri tästä mahdollisuudesta saada virallisen ulkomuototuomarin arvio akitastasi. Ethän pilaa mahdollisuuksiasi välinpitämättömyydellä!

Paapa harjoittelee

Helpointa ja usein myös onnistuneinta on opettaa akita seisomaan vapaasti. Kannustan silti kaikkia opettamaan akitansa sietämään myös asettelemista. Joskus on päiviä ja kehätilanteita, joissa seisominen ei millään tahdo luonnistua kauniisti. Jotta homma ei mene taisteluksi, onkin hyvä olla varasuunnitelma, jossa handleri asettelee koiran jalat ja hännän oikeaan järjestykseen. Keskitymme akitan esittämisen hienouksiin Paapan vinkkien tulevassa osassa. Tärkeintä on harjoittelun alussa opettaa, että seisomiseen kuuluu paitsi ryhdikäs, tasapainoinen asento neljällä tassulla, myös odottaminen. Hienouksia voi harjoitella sitten kun kokemusta karttuu.
 
Handlerit monesti tietävät miltä kauniisti seisova koira näyttää sivusta päin. Tärkeää on kuitenkin oppia näkemään miltä koira näyttää yläviistosta silloin kun se seisoo hyvin. Tässä peili on oiva apuväline ja siksi Paapa harjoitteleekin toisinaan peilin edessä. Seiso-käsky on sisäistetty yhtä hyvin kuin istu tai anna tassu -käskytkin. Monen mielestä onkin hauskaa kun Paapa saa nameja ja sitä pyydetään tekemään temppuja. Kesken istumisen ja tassun antamisen käsketäänkin seisomaan ja Paapahan oikein ojentaa itsensä - selästä suoraksi, edestä ryhdikkääksi, kiertää kippuran selän päälle sekä ottaa akita-ilmeensä käyttöön. Osaapa se käskystä heiluttaa häntääkin seistessään.. Harjoituksia tehdään meillä sekä oman handlerin kanssa, että toisinaan myös muiden perheenjäsenten kanssa. Tämä siksi, että silloin handleri itse näkee miten sitä oikein on tapana pönöttää. Vanhoja näyttelyvalokuvia on myös hyvä toisinaan katsoa, niin huomaa jos jotain menee tyypillisesti vikaan.

Kopelointi

Tarkoitamme siis sitä hetkeä kun tuomari koskettelee koiraa; tutustuu sen turkin alta löytyvään rakenteeseen, hampaisiin, purentaan ja niihin kiveksiin. Monelle akitalle tämä on se totuuden hetki. Harjoittelun tarvetta ei voi tässä kohtaa korostaa liikaa. Tuomareita on vaikka minkä näköisiä, kokoisia, kuuloisia ja liikkeisiä. Heillä voi olla päällään ihan mitä tahansa ja he voivat tarvita liikkumiseen vaikkapa kävelykeppiä. Totuta siis akitasi kaikenlaisiin ihmisiin ja näiden kosketuksiin.

Tuomari tervehtii Jekkua EEV 2012 Kuva: Merja Ylhäinen

Ensinnä tuomari tervehtii koiraa antamalla sen haistella ja kysyy handlerilta koiran iän. On erittäin tärkeää, että koiralle on selvää tuomarin olevan mukava tyyppi. Vastaa siis kysymyksiin ja yritä olla rento, ihmisiä ne tuomaritkin ovat. Handlerin jännittäminen ja kouristuksenomainen ote taluttimesta ei ainakaan edesauta tilannetta. Voit vaikka taputtaa kippuraasi samalla kun kerrot tuomarille minkä ikäinen hän on. Tässä vaiheessa ihmisrakkaampi kippurahäntä on jo suunnilleen pusutellut tuomarin kuoliaaksi, eikä siinä mitään. Seuraavaksi täytyy kuitenkin keskittyä seisomaan paikallaan. Mikäli omistat sellaisen vähän pidättyvämmän akitan, älä pakota sitä asemaan missä sen pitää puolustaa sinua. Tervehdi tuomaria reippaasti ja kiinnitä akitasi huomio itseesi. Tuuppaamalla epävarmemman koiraan suoraa tuomarin hampaisiin, pilaat turhaan mahdollisuutesi. Koiralle voi antaa makupaloja tuomarin käydessä lävitse koiraa, siitä ei ole haittaa. Voit opettaa epävarmemman akitan kiinnittämään huomionsa sinuun tuomarin sijaan ja myös jutella sille kopeloinnin aikana. 

Tuomari käy koiran kauttaaltaan läpi. Kuva: Merja Ylhäinen

Kun tuomari tunnustelee koiraa eripuolilta ja tarkistaa uroskoiran kivekset, tuomari haluaa koiran seisovan liikkumatta. Älä anna uroksen kääntyä tuijottamaan tuomaria loukkaantuneesti kivesten tarkistuksen yhteydessä. Tuomari kuitenkin koskettaa koiraa, joka on hänelle vieras ja koiran äkkinäiset liikkeet voidaan tulkita väärin. Ota kunnon ote pannasta. Väistävän koiran kanssa voit ottaa kiinni myös koiran mahan alta. Harjoittelemalla opitte missä handlerin kannattaa olla koiraan nähden kussakin arvostelun vaiheessa. Optimaalisin tilanne ei ole sellainen missä pitelet koiraa aloillaan sen toivoessa olevansa missä tahansa muualla, mutta joskus harjoittelusta huolimatta käy niinkin. Jokainen arvostelukerta kuitenkin opettaa koirallesi jotain, eikä se saa temppuilulla päästä kuin koira veräjästä. Oikein aran koiran kanssa leikin voi kyllä jättää kesken, mutta näyttely ei muutenkaan ole paras mahdollinen harjoittelupaikka arkajaloille.

Hampaiden tarkastus meneillään. Kuva: Merja Ylhäinen

Hampaat tuomari voi tarkistaa itse tai sitten pyytää handleria näyttämään ne. Molempia tilanteita pitää harjoitella etukäteen ja pyytää myös ihan tuntemattomia katsomaan koiran suuhun. Helpoiten näytät hampaat niin, että otat koiran kuonosta kiinni yläkautta ja kohotat koiran huulia aivan samoin kuin koira tekisi muristessaan. Peukalo huolehtii toisesta puolesta ja etusormi toisesta. Tällöin et myöskään tuki koiran hengitysteitä. Näytä ensin koiran purenta (etuhampaat) ja sitten purukalusto molemmilta sivuilta. Tuomari voi myös pyytää avaamaan koiran suun ihan auki pigmentin tarkastamista varten. Hampaiden näyttämistä peruuttamalla väistävän koiran voit pyytää istumaan ja ottaa jalkojesi väliin, jolloin vapautat molemmat kätesi pitämään kiinni koiran päästä ja kuonosta. Samaa tapaa voi käyttää, vaikka tuomari tahtoisi itse hoitaa hampaiden tarkastuksen. Monellekaan akitalle hampaiden näyttäminen ei ole ongelmallista itsessään, vaan koska tilanteesta on mahdollisuus paeta niin näin myös tehdään. Ole tarkkana, ettet kumarru itse kurkkaamaan koiran suuhun hampaita näyttäessäsi tai saatatte lyödä tuomarin kanssa viisaat päänne yhteen - kirjaimellisesti.

Juoksentelu

9,5-vuotias Paapa vauhdissa. Kuva: Merja Ylhäinen

Siisteimmältä koiran juoksuttaminen näyttelykehässä näyttää, kun koira saa kulkea vapaalla hihnalla ja kuuntelee handleriaan. Tarpeenmukaista ei ole, että koira seuraa tuijottaen handleria tiukasti kasvoihin kuten palveluskoira. Handlerilla ja kippuralla pitää kuitenkin olla juoksemisessa yhteinen suunta ja vauhti. Sivusta esitettäessä koiran pitäisi päästä liikkumaan mahdollisimman vapaasti, jotta se voi esittää kaiken potentiaalinsa ja liikkeen ulottuvuuden. Moni akita laskee luontaisesti päänsä alas ja ojentaa kaulaansa eteenpäin lähtiessään liikkeelle, eikä tämä haittaa mitään. Parempi on esittää vapaat, irtonaiset liikkeet, joissa selkälinja on suora kuin väkisin kiskoa remmistä koiran päätä ylös. Kaula ylöspäin ojennettuna koira liikkuu usein runko vinossa, selkälinja notkolla ja kahdella uralla, tehottomasti takapäästään.

Edestakaisin liikuttaminen. Kuva: Merja Ylhäinen

Etenkin nuoren koiran kohdalla liikkuminen vaihtelee koiran kasvaessa. Tämän lisäksi likkeeseen vaikuttavat kehän pohja ja erilaiset tilanteet. Lisäksi vaihtelee vielä handlerinkin liikkumisvauhti kenkien, vaatetuksen, sään, pohjan ym. syiden mukaan. Näistä syistä juoksemistakin pitää harjoitella erilaisissa tilanteissa ja eri pinnoilla. Eräs tärkeä harjoittelun paikka ovat myös liukkaat lattiat. Koirille on melko luontaista, että ne pelkäävät liukkaalla ja usein myös kiiltävällä lattiapinnalla liikkumista. Liukkaita lattioita voi harjoitella lemmikkieläinliikkeissä, parkkihalleissa ja tietysti toisten ihmisten laatta- tai laminaattilattioilla. Kuka sitä nyt kotonaan lattioita naarmuttaisi? Mikäli ongelmia aiheuttavat kehät, joissa on matto, voi tätäkin harjoitella ihan kantamalla liukkaalle alustalle tai ulos maton, jota pitkin harjoitellaan juoksemista.

RYP-kehä Latvia 2008. Kuva: Tiina Vuorio

Hyödyllistä olisi päästä toisinaan harjoittelemaan muiden ja niiden vieraidenkin koirien kanssa liikkumista sekä seisomista rivissä. Match showt ovat hyviä harjoittelupaikkoja tähän. Näyttelykoulutukseen kuuluu olennaisena osana myös tavallinen remmikäytös ja sen erityinen vahvistaminen kehätilanteessa. Näyttelykehässä toisille koirille uhittelijoita ei suvaita, eikä muiden suoritusta saa häiritä menemällä liian lähelle. Etenkin urosakitat ovat monesti kovia jätkiä muiden koirien lähettyvillä. Pyri blokkaamaan koiran näköetäisyys toisiin koiriin mahdollisuuksien mukaan, kiellä kaikenlainen ääntely ja keskitä akitasi huomio itseesi. Muista, että sinun koirasi ei välttämättä murise, mutta ette voi tietää miten kilpakumppaninne reagoivat.

Heti käännöksen jälkeen. Kuva: Merja Ylhäinen

Edestakaisin liikuttaessa oleellista on, että koira ja esittäjä liikkuvat suoraa tuomarista poispäin ja  takaisin häntä kohti. Kiemurtelu aiheuttaa ristiaskeleita ja pilaa liikkeet. Opetelkaa lähtemään edestakaisin liikettä esittäessänne vauhtiin heti ensimmäisestä askeleesta, muuten loppuu tila kesken. Suunnan vaihtaminen on tärkeä opeteltava asia vauhdin ja remmikäytöksen lisäksi. Ikinä ei kannata yllättää koiraa kiskomalla se pelkästä remmistä uuteen suuntaan. Tähänkin kannattaa opettaa jokin sana. Paapa tottelee käskyä "takaisin". Kiinnitä koiran huomio itseesi opettamallasi sanalla ja pysähdy. Aluksi harjoitellessa vauhtia kannattaa hidastaa ennen pysähtymistä, mutta harjoittelun myötä pelkkä sana riittää. Käänny itse rivakasti menosuuntaan, josta koirakin havaitsee aikeesi. Kiinnitä koiran huomio uudelleen itseesi ja lähde liikkeelle. Nopea suunnanmuutos on paitsi tehokasta, myös näyttää hienolta. Tarkistakaa vielä suunta ja matka ettette juokse tuomaria kumoon paluumatkalla.

Paapan kanssa etsitään ihan tavallisilla lenkeillä välillä oikeaa vauhtia. Kaikenlaisia pinnanmuodostuksia, pintamateriaaleja, mattoja, lattialuukkuja ja kuoppia on kehissä nähty. Parhaiten Paapa viihtyy nurmella liikkuessaan. Juoksuharjoitukset tehdään nykyisin ilman näyttelyhihnaa ja yleensä ihan kokonaan ilman hihnaa. Ompa koiran liikkeitä pihamaalla ihan kuvattukin, jotta myös handleri näkee kauempaa miten koira likkuu eri vauhdeissa. Myös käännöksiä erinäisiin suuntiin harjoitellaan seuraamisen tapaan. Mitään palveluskoiramaista seuraamista Paapa ei ole kuitenkaan ikinä oppinut - itsenäinen ja arvokas akita kun on.

Salaiset aseet

Harjoittelun tulosta RYP-5 Liettua 2009 Kuva: Tiina Vuorio

Mitä tehdä kun muutoin koira seisoisi ryhdikkäästi aloillaan, mutta yksi jaloista on väärässä asennossa? Sen sijaan, että ottaisit kiinni koiran jalasta ja siirtäisit sen oikeaan kohtaan, voit myös työntää omalla kengänkärjelläsi koiran tassua. Ihan harjoittelemattakin useimmat koirat siirtävät tassua taaksepäin kun varpaisiin kohdistuu painetta. Ole kuitenkin varovainen, sillä varpaistaan helpommin kutiavampi akita saattaa loikata puoli metriä ilmaan ensimmäisen kerran kun kokeilet tätä. Koomisia ovat myös jalkojaan ravistelevat tai kirputtamaan jäävät akitakset.

Lopuksi vielä

Jos kaikesta kotiharjoittelusta ja mätsäreistä huolimatta jotain menee vikaan, älkää lannistuko. Kehätilanne on aina erilainen tilanne kuin mikään harjoitus. Yritä johdonmukaisesti ja rauhallisesti saada homma toimimaan kehässä, yritä olla turhautumatta. Mahdollisesti tähdet eivät olleet kippurasi mielestä oikeassa asennossa tai perhoset nipistelevät vatsassa. Ensi kerralla olette sitäkin kokemusta varmempia kehäkävijöitä. Pitää muistaa, että näyttelyt ovat vain harrastus. Ei muuta kuin häntä kippuralle ja kohti uusia haasteita!

Älä missaa seuraavia osia Paapan vinkeistä!