Miten päin on oikein päin?
Kaikissa koirissa on omat virheensä ja handlerin pitää ne
tuntea. Virheet tunnistamalla voi sitten kehässä esittää koiran parhaita
puolia. Akitojen esittämisessä törmää monesti hieman muista roduista
poikkeavaan esittämistapaan. Ei siis liene mikään ihme, jos handlereita välillä
pyörryttää mahdollisuuksien kirjo. Japanilainen tapa esittää akitat on
seisottaa koiraa melko kaukana tuomarista koiran kasvot tuomaria kohti.
Handleri seisoo koiran takana ja pitää hihnaa ylhäällä 45 asteen kulmassa
koiraan nähden. Länsimaisissa koiranäyttelyissä koirat kuitenkin esitetään noin
2m päässä tuomarista suoraa sivusuunnassa tuomariin nähden. Handleri seisoo
koiran edessä tai sivulla.
Oikea tapa on se tapa, jolla akitasi näyttää sinusta
kauneimmalta. Älä kuitenkaan pue vaaleanpunaisia silmälasejasi yllesi vielä,
vaikka oma kippurasi onkin aina se kaikkein kaunein. Tarkastele
objektiivisesti, lue vaikka vanhoja näyttelyarvosteluja. Tärkeintä on että
akitasi näyttää ryhdikkäältä, liikkuu vaivattomasti ja erottuu nimenomaan
akitaksi - ei vaan_pystykorvaksi. Tavallisesti koirat esitetään niiden vasen
kylki tuomariin päin, mutta mikään ei kiellä sinua esittämästä akitaasi oikea
kylki tuomariin. Syynä voi olla parempi väritys toiselta puolelta tai paremmin
toiselle puolelle kiertyvä kippurahäntä. Kilpailuluokassa on tavallista esittää
kaikki koirat samaan suuntaan, jotta muut eivät häiriinny. Kiellettyä
vastavirtailu kuitenkaan ei ole, niin kauan kuin tuomari tai kanssakilpailijat
eivät huomauta siitä sinulle.
Miksi siis esittäisit akitasi suoraa sivulta jos sen
takakulmauksissa on toivomisen varaa, mutta etuosa on jumalaisen kaunis. Sama
pätee päinvastoin. Tai miksi seisottaisit koiraasi suoraa sivusuunnasta jos
koira on hivenen takakorkea tai selkälinjassa on muuta toivomisen varaa?
Kokeile sen sijaan etuviistosta esittämistä. Hyvä tuomari toki näkee
esittämisen läpi, mutta saattaa hyvinkin palkita kauniisti esitetyn koiran sen
pienistä virheistä huolimatta.
Entä se naama?
Akitan nassu on ehkä juuri se osa koiraa mistä akitan
tunnistaa muista pystykorvista. Silmien tulee olla pienet, tummat ja itämaiset,
kasvojen pyöreät, korvat eteenpäin kallistuneet. Tyypillisesti ilmeikkyyttä
parannetaan hihnan avulla. Usein riittää, että nostat pannan melko ylös koiran
kaulalle ja käännät sen normaalista vaakatasosta pystyyn koiran kaulan
ympärillä. Voit tehdä tämän kohottamalla hihnasta tai ottamalla kädellä kiinni
ihan siitä pannasta. Älä vedä hihnasta mikäli käytät kuristavaa kaulapantaa -
koiran pitää voida hengittää! Tätäkin voi harjoitella peilin edessä. Akitan
naaman ei kuulu näyttää chow chow:lta, eikä pää näytä juurikaan pyöreämmältä
jos akitallasi näyttää olevan kaksoisleuka. Pyöreys lähtee niistä
poskikarvoista mitkä ovat akitalla luonnostaankin päätä reunustamassa. Korvat
eivät saa myöskään maata silmillä, joten malttia siihen miten paljon
niskanahkaa akitan naamalle vetäistään. Etenkin uroksilla kun mahdollisuuksia
tähän yleensä riittää. Monella akitalla ilme on kaunis ihan ilman minkäänlaisia
erityisoperaatioita, pieni ryhtiliike hihnasta riittää.
Akitan katseen tulisi olla suunnattuna eteenpäin,
mieluiten hieman alaviistoon. Ei missään tapauksessa ylöspäin, sillä tällöin
saat kippurasi näyttämään tarhapöllöltä, eikä pää ole pyöreä. Tämän takia
harjoiteltaessa pitää opettaa akita odottamaan eikä tuijottamaan handleria
silmiin. Akitalla tulee olla elegantti kaulan kaari, joka syntyy ennenkaikkea
ryhdikkyydestä. Selkälinjan puolestaan tulee olla suora. Korvien kallistuksen
tulee olla kaulan kaaren suuntainen. Akita on pystykorva, eikä korvien kuulu
maata koiran naamalla. Pannan asento vaikuttaa paljon myös korvien asentoon.
Akita liikkeessä
Akitan liikkumisen tulisi olla vaivatonta, joustavaa ja
voimakasta. Akitan tulisi ilmentää arvokkuutta ja ylväyttä myös liikkeissään.
Liikkeessä näkee paljon koiran virheistä, joita seisottamisella voi peittää,
jos vain osaa katsoa. Tärkeintä liikkumisessa on, että koira liikkuu eteenpäin
ja riittävällä vauhdilla, jotta liikkuminen tapahtuu suoraa eteenpäin.
Lönköttelevä koira hyllyy puolelta toiselle eikä kulje suorana rungostaan, joka
puolestaan näkyy raajojen liikkeiden epätasapainona. Akita on rakenteeltaan
hyvin tyypillinen koira, joten sen etenemisen tulee olla koirille tyypillistä
liikuntaa. Jonkin verran takajalkojen liikerataa lyhentävät melko suorat
kulmaukset vaikkapa paimenkoiriin verrattuna. Liikkeen voima lähtee koiran
takajaloista, joten niiden tulee olla lihaksikkaat tasapainoisen liikkumisen
saavuttamiseksi. Useimmat virheet akitan liikkeissä korjaantuvat osittain tai
jopa kokonaan oikeanlaista liikuntaa lisäämällä ja/tai vauhtia säätelemällä.
Tuomarin tarkastellessa liikkeitä eri suunnista on hyvä muistaa, että vauhtia
voi ja pitääkin säädellä sen mukaan miltä suunnalta niitä tarkastellaan.
Salaiset aseet
Parhaiten akitan pyöreän naaman saa esiin
japanilaistyyppisellä pannalla. Panta on sopivan kapea, että se lähes häviää
kaulan karvojen joukkoon mutta sen verran leveä, että ilmeeseen pystyy
vaikuttamaan. Panta jakaa tasaisesti kaulan ympärille kohdistuvaa painetta,
toisin kuin ketju tai noutajien näyttelyhihnat. Pannan ongelmana on, että
itsepäinen akita voi vetäistä päänsä siitä läpi mikäli handlerille ja akitalle
tulee epäselvyyksiä suunnasta. Panta pitääkin säätää riittävän kireälle! Ollaan
monesti etsitty vastaavanlaista pantaa lemmikkieläinliikkeiden tai
näyttelykojujen valikoimasta, mutta niitä on melko harvassa. Mikään ei
kuitenkaan estä sinua esittämästä akitaa minkälaisella näyttelytaluttimella
tahansa, kunhan se on turvallinen ja melko huomaamaton.