keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Lahti KV 26.10.

Lahteen lähdettiinkin oikein kahden akitan voimin. Kami oli ollut Paapan kanssa hoidossa jo parin päivän ajan. Onneksi nämä tekivät helpoksi kaikkien elämän ja päättivät tulla hyvin juttuun yhdessä. Voi sitä akita-leikin määrää! Pääasia vierailussa kuitenkin oli Lahden kansainvälinen koiranäyttely, jossa akitat arvosteli lauantaina Kirsi Tevalin. Hän sai kehäänsä 11 akitaa arvosteltavaksi.

Liukastelua
Paapa treenaa kotona. Kuva: Juulia Pirinen

Tällä kertaa Lahden akita-kehä sattui urheiluhallin puolelle ja lattia oli liukas kuin luistelurata. Onneksi tuomari ymmärsi pohjan olevan liikkeiden haittana. Ensinnä vuorossa oli upea nallekarhupentu Valo, joka sai KP:n ja oli näin ollen ROP-pentu. Sen jälkeen jatkettiin aikuisilla uroksilla, joita oli kokonaiset kolme; Linus, Routa ja Jekku. Linukselle tulokseksi T, mutta ei kovinkaan huonon arvostelun kera. Linus vain tarvitsee vielä aikaa kehittyäkseen, kuten useat tuon ikäiset pojat. Hiljaa hyvä tulee! Routalle hienosti ERI1 SA, jonka jälkeen kehään Paapa. Paapalla oli taas oikein hauskaa, joka hieman tuomariakin nauratti. Hän totesikin, että huomaa miksi me näissä näyttelyissä yhä käydään. Tulokseksi hienosti ERI1 SA ja ROP-VET. Paras uros kehä oli yhdellä juoksukierroksella selvä. Ihanaiselle Routalle paras uros kehän voitto sekä viimeinen serti, jolla Suomen muotovalioksi ja tietysti cacib. Jekku oli paras uros kakkonen ilman lisukkeita.

Paapa poseeraa vapaasti. Kuva: Juulia Pirinen
Narttujen kanssa vierähti hivenen pidempi hetkinen. Junnuissa kilpaili hieno tyttönen Sansa, joka sai ERI:n ilman SA:a. Sansa pääsi kuitenkin isoon kehään edustamaan Royal Canin kisaan, sillä sinne riittää erinomainen laatuarvostelusta. Avoimessa luokassa esitettiin kaksi narttua; Eena ja Halla. Hallaa eivät valitettavasti näyttelyt kiinnostaneet, vaan neiti päätti ettei hänen hampaitaan katsotakaan. Tuloksena hylätty käytöksen vuoksi. Sama koira oli kesällä Mynämäen KR näyttelyssä ROP, joten sisänäyttelyt vain eivät taida neidille sopia. Valioluokassa nähtiin oikein tunkua, kun siellä esitettiin kokonaiset ihanaista kippuraa; Kukka, Lumi, Utu, Kami ja Tuike. Kaikille valioluokan nartuille erinomaiset. Kamia ei oikein esiintyminen kiinnostanut enää kilpailuluokassa, eikä se viihtynyt liukkaassa näyttelykehässä tippaakaan. Näinpä Kami jäi ilman sijoitusta. Ensimmäiseksi ensi kertaa valioluokassa esiintynyt ihanainen Utu. Loput valiot laitettiin järjestykseen; Lumi, Tuike, Kukka. Selvästi tyttärestä polvi paranee, sillä Utu on Lumin tytär.

ROP-kehässä kohtasivat siis Utu ja Routa. Melkoisen tuuminnan päätteeksi rodun parhaaksi valittiin Utu. Kaikki isoihin kehiin esiintymään oikeutetut akitakset, myös esitettiin siellä. Niinpä meillä oli akita sekä BIS-junnuissa, 5 ryhmässä ja BIS-veteraaneissa, eikä kellekään valitettavasti menestystä. Noh, ei aina voi voittaa..

Akita-tulokset

Lahti KV 26.10 / Lahti international all breed show
Tuomari /Judge : Kirsi Tevalin, Finland

UROKSET:
Viribus Unitis Umare Kawari KP1 ROP-PEN
Jikino Kensha No Malfurion JUN T
Razmus Akai Oujisama Go AVO ERI1 SA PU1 SERT MVA CACIB VSP
Kaakkomäen Kouji VET ERI1 SA ROP-VET PU2

NARTUT:
Jikino Kensha No Shandris JUN ERI1
Vuorenvarman Lilliputti AVO H
Candida's Arctic Amber AVO HYL
Candida's Aurora Borealis VAL ERI1 SA PN1 CACIB ROP
Candida's October Opal VAL ERI2 SA PN2 VACACIB
Vuorenvarman Kuokkavieras VAL ERI3
Candida's Flower Dance VAL ERI4
Pandayan Axuki ERI

Paapan Rakkaus kylässä

Paapan Suuri Rakkaus Kami oli kylässä Lahden KV näyttelyn aikoihin. Tässä vähän kuva-aineistoa akita-leikeistä. Paapa käyttäytyi koko vierailun ajan kuin mikäkin kakara, joka siis tarkoitti leikkimistä, leikkimistä ja leikkimistä. Ja näyttelyssä Paapa oli NIIN polleana. Etenkin kun lähdettiin yhdessä ulkoilemaan kesken näyttelyn. Matkan varrelle sattui corgien kehä ja eräs nuori uros päätti alkaa isotella akitoille. Kami totesi tähän, että juu syödään tuo pois ja vähän murisi. Nykäys hihnasta sai neidin kuitenkin ohittamaan räksyttäjän nokka taivasta kohden. Ja Paapa oli ylpeä! Katsokaa nyt kaikki mun nainen on niin hieno ja vielä huolehtii itse itsestään! Harmillisesti tästä ei ole kuva-aineistoa, mutta vierestä seuranneita kohtaaminen ainakin huvitti.

Paapa ja pallo

Kato, oon aika söpö!

Pomps!



Paapa ja Pam

Ensin leikitään painien




Kami on kaunis!

Myös Pam sai leikkiä pallolla


Ja sitten mennään!











Kaverukset <3



Kaikkien kuvien kuvaaja: Juulia Pirinen

tiistai 22. lokakuuta 2013

Seinäjoki KV 20.10.

En kyllä vieläkään osaa sanoa mikä sai meidät lähtemään Seinäjoelle asti näyttelyyn. Onneksi sentään eivät olleet laittaneet akitoja heti ensimmäiseksi aamusta. Meillä oli aivan riittävän kiire ehtiä kehään edes klo 11 mennessä. Tuomariksi akitoille oli valikoitunut Pirjo Aaltonen ja kippuroita oli ilmoitettu mukaan kohtuulliset viisi yksilöä.

Kiire, kiire

Eli lähdimme 3,5 tunnin ajomatkalle hyvissä ajoin. Laitoin navigaattoriin osoitteeksi näyttelykirjeen mukaisesti Kirkkokatu 23, Seinäjoki. Enpä arvannut, että Seinäjoella on toinenkin Kirkkokatu! Enkä sitten sen tarkemmin katsonut kuin, että kartan mukaan Seinäjoen kaupunkiin ollaan navigoimassa. Aikaa oli ihan hyvin aina kunnes navigaattorin mukaan saapuisimme perille 12min kuluttua. Kuski tarvitsi hotelli helpotusta, joten auto parkkiin ja asia kuntoon. Ajattelin vielä, että koirankin ehtii kunnolla pissattaa ennen näyttelypaikkaa kun kerran saavumme perille puoli tuntia suunniteltua aiemmin. Siinä sitten oikein lenkkeilimme pikku metsikössä. Takaisi autoon ja menoksi. Saavun navigaattorin osoittamaan osoitteeseen todetakseni, että ei me vielä Seinäjoella olla. Taajamakyltissä lukee Perä-Seinäjoki ja välimatkakyltissä Seinäjoki 20. Ei muuta kun auto ympäri ja tuhattajasataa kohti Seinäjokea. Soitto siskolle, jonka tiesin olevan kotona koneella. Osoite tarkistettiin eikä erehdystä. Seinäjoen kunnassa on kaksi Kirkkokatua, joista mielestäni epätodennäköisempi on ainoa, johon navigaattori ohjaa tällä osoitevalinnalla. Onneksi siinä vaiheessa navigaattorista löytyi kuin löytyikin kiinnostavista paikoista Seinäjoki Areena. Nopea reitin uudelleen laskenta ja selviäisimme oikealle näyttelypaikalle tasan klo 11. Tietenkään minulla ei ollut kenenkään muun puhelinnumeroa ja Riinakin, jolta olisin numerot voinut saada, Eestissä eikä vastaa.

Neljä minuuttia ennen navigaattorin laskemaa laskeutumisaikaa puhelimeen onneksi tulee tekstiviesti; Oletteko tulossa? Puhelin kouraan ja soittamaan, että tullaan! Kehä oli tässä vaiheessa aivan aikataulussa, jopa vähän edellä. Kerrankin kun olisin toivonut, että tuomari olisi hitaanpuoleinen. Näyttelypaikalla auto salamana parkkiin sakkopaikalle. Koira ulos, välttämättömimmät tavarat mukaan ja juoksuksi. Ja me ehdittiin!

Helpotus

Ehdimme kehän laidalle kun edeltävän rodun valioluokan nartut menivät kehään. Siinä sitten tasattiin hengitystä, kerättiin kehässä tarvittavat tavarat ja kammattiin karvat ojennukseen (niin handlerin päässä kuin koirassakin). Kehän aloittivat junnu-urokset Viribus Unitis Mido Clef ja Jikino Kensha No Malfurion. Linukselle tulokseksi EH ja toisellekin junnulle vain eri ilman SA:a. Sitten oli Paapan vuoro, jonka mielestä kaikki juokseminen ja kiire oli ollut ilmeisesti vallan viihdyttävää. Sisänäyttelykauden alkukin saa kyllä aikaan yleensä tällaisia reaktioita. Paapalla oli nimittäin oikein huumoripäivä ja se yritti leikkiä kehässä! Kaikki Paapan tuntevat tietävät, että jäyhälle Paapaselle moinen kehäkäytös ei ole ollenkaan tavanomaista. Edestakaisin liikuttaessa Paapa oikein ärisi ja hypähti  handlerin hihaan kiinni, leikillään tietysti. Seisominenkin oli ensin leikkimistä kun Paapa olisi halunnut mennä kehän keskelle liukkaalle lattialle, jossa oli kuin bambi liukkaalla jäällä. Saatiin kuitenkin asiat järjestykseen, Paapa matolle ja pönötettyä häntä heiluen. Sitten lähdettin uudestaan liikkeelle ja Paapa pelleili tassuttelemalla puolelta toiselle hännän heiluessa. Paapan leikkiminen ei tunnetusti ole aivan ilmiselvää vieraille ihmisille. Ainoastaan sen tuntevat huomaavat sen hienovaraisemmat hölmöilemiset. Oikeastaan sillä saa olla melkoinen hepuli ennenkuin vieraammat ihmiset hoksaavat sen leikkivän. Arvostelussa oli sitten moitittu pehmeää ylälinjaa. Tämä nimenomaan johtuu Paapan pelehtimisestä, se tassuttaa ja vaappuu puolelta toiselle leikkiessään. Sen verran harvinaista touhua tuo ilakointi, etten tosiaan mene sitä kieltämään kehässä. Tuloksena ERI1 ilman SA:a ja ROP-VET.

Nartuissa Jikino Kensha -kennel pääsi juhlistamaan toista sertifikaatia kasvateilleen kun Misla nappasi ERI SA:n ollen lopulta paras narttu ja ROP. Päivän toisesta SA:sta vastasi hienosti avoimessa luokassa esiintynyt Eena ollen PN2 kera vara-sertin ja cacibin. Paapa ei jäänyt BIS-VET kehään vaan aloitimme kotimatkan, jolle saimmekin yllättävästi seuraa. Kippurat Linus ja Eena sekä omistajansa Sofia matkustivat Paapan ja allekirjoittaneen seurassa Hämeenlinnan rautatieasemalle saakka. Kiitos matkaseurasta Sofia! Eikä saatu edes sakkoja väärinpysäköidystä autosta.

Akita-tulokset

Seinäjoki KV 20.10. / Seinäjoki international all breed show
Tuomari / Judge: Pirjo Aaltonen, Finland

UROKSET / MALES:
Jikino Kensha No Malfurion JUN EH2
Viribus Unitis Mido Clef JUN ERI1
Kaakkomäen Kouji VET ERI1 ROP-VET

NARTUT / FEMALES:
Jikino Kensha No Tyrande JUN ERI1 SA PN1 SERT ROP
Vuorenvarman Lilliputti AVO ERI1 SA PN2 CACIB VA-SERT