Seinäjoki KV 20.10.

En kyllä vieläkään osaa sanoa mikä sai meidät lähtemään Seinäjoelle asti näyttelyyn. Onneksi sentään eivät olleet laittaneet akitoja heti ensimmäiseksi aamusta. Meillä oli aivan riittävän kiire ehtiä kehään edes klo 11 mennessä. Tuomariksi akitoille oli valikoitunut Pirjo Aaltonen ja kippuroita oli ilmoitettu mukaan kohtuulliset viisi yksilöä.

Kiire, kiire

Eli lähdimme 3,5 tunnin ajomatkalle hyvissä ajoin. Laitoin navigaattoriin osoitteeksi näyttelykirjeen mukaisesti Kirkkokatu 23, Seinäjoki. Enpä arvannut, että Seinäjoella on toinenkin Kirkkokatu! Enkä sitten sen tarkemmin katsonut kuin, että kartan mukaan Seinäjoen kaupunkiin ollaan navigoimassa. Aikaa oli ihan hyvin aina kunnes navigaattorin mukaan saapuisimme perille 12min kuluttua. Kuski tarvitsi hotelli helpotusta, joten auto parkkiin ja asia kuntoon. Ajattelin vielä, että koirankin ehtii kunnolla pissattaa ennen näyttelypaikkaa kun kerran saavumme perille puoli tuntia suunniteltua aiemmin. Siinä sitten oikein lenkkeilimme pikku metsikössä. Takaisi autoon ja menoksi. Saavun navigaattorin osoittamaan osoitteeseen todetakseni, että ei me vielä Seinäjoella olla. Taajamakyltissä lukee Perä-Seinäjoki ja välimatkakyltissä Seinäjoki 20. Ei muuta kun auto ympäri ja tuhattajasataa kohti Seinäjokea. Soitto siskolle, jonka tiesin olevan kotona koneella. Osoite tarkistettiin eikä erehdystä. Seinäjoen kunnassa on kaksi Kirkkokatua, joista mielestäni epätodennäköisempi on ainoa, johon navigaattori ohjaa tällä osoitevalinnalla. Onneksi siinä vaiheessa navigaattorista löytyi kuin löytyikin kiinnostavista paikoista Seinäjoki Areena. Nopea reitin uudelleen laskenta ja selviäisimme oikealle näyttelypaikalle tasan klo 11. Tietenkään minulla ei ollut kenenkään muun puhelinnumeroa ja Riinakin, jolta olisin numerot voinut saada, Eestissä eikä vastaa.

Neljä minuuttia ennen navigaattorin laskemaa laskeutumisaikaa puhelimeen onneksi tulee tekstiviesti; Oletteko tulossa? Puhelin kouraan ja soittamaan, että tullaan! Kehä oli tässä vaiheessa aivan aikataulussa, jopa vähän edellä. Kerrankin kun olisin toivonut, että tuomari olisi hitaanpuoleinen. Näyttelypaikalla auto salamana parkkiin sakkopaikalle. Koira ulos, välttämättömimmät tavarat mukaan ja juoksuksi. Ja me ehdittiin!

Helpotus

Ehdimme kehän laidalle kun edeltävän rodun valioluokan nartut menivät kehään. Siinä sitten tasattiin hengitystä, kerättiin kehässä tarvittavat tavarat ja kammattiin karvat ojennukseen (niin handlerin päässä kuin koirassakin). Kehän aloittivat junnu-urokset Viribus Unitis Mido Clef ja Jikino Kensha No Malfurion. Linukselle tulokseksi EH ja toisellekin junnulle vain eri ilman SA:a. Sitten oli Paapan vuoro, jonka mielestä kaikki juokseminen ja kiire oli ollut ilmeisesti vallan viihdyttävää. Sisänäyttelykauden alkukin saa kyllä aikaan yleensä tällaisia reaktioita. Paapalla oli nimittäin oikein huumoripäivä ja se yritti leikkiä kehässä! Kaikki Paapan tuntevat tietävät, että jäyhälle Paapaselle moinen kehäkäytös ei ole ollenkaan tavanomaista. Edestakaisin liikuttaessa Paapa oikein ärisi ja hypähti  handlerin hihaan kiinni, leikillään tietysti. Seisominenkin oli ensin leikkimistä kun Paapa olisi halunnut mennä kehän keskelle liukkaalle lattialle, jossa oli kuin bambi liukkaalla jäällä. Saatiin kuitenkin asiat järjestykseen, Paapa matolle ja pönötettyä häntä heiluen. Sitten lähdettin uudestaan liikkeelle ja Paapa pelleili tassuttelemalla puolelta toiselle hännän heiluessa. Paapan leikkiminen ei tunnetusti ole aivan ilmiselvää vieraille ihmisille. Ainoastaan sen tuntevat huomaavat sen hienovaraisemmat hölmöilemiset. Oikeastaan sillä saa olla melkoinen hepuli ennenkuin vieraammat ihmiset hoksaavat sen leikkivän. Arvostelussa oli sitten moitittu pehmeää ylälinjaa. Tämä nimenomaan johtuu Paapan pelehtimisestä, se tassuttaa ja vaappuu puolelta toiselle leikkiessään. Sen verran harvinaista touhua tuo ilakointi, etten tosiaan mene sitä kieltämään kehässä. Tuloksena ERI1 ilman SA:a ja ROP-VET.

Nartuissa Jikino Kensha -kennel pääsi juhlistamaan toista sertifikaatia kasvateilleen kun Misla nappasi ERI SA:n ollen lopulta paras narttu ja ROP. Päivän toisesta SA:sta vastasi hienosti avoimessa luokassa esiintynyt Eena ollen PN2 kera vara-sertin ja cacibin. Paapa ei jäänyt BIS-VET kehään vaan aloitimme kotimatkan, jolle saimmekin yllättävästi seuraa. Kippurat Linus ja Eena sekä omistajansa Sofia matkustivat Paapan ja allekirjoittaneen seurassa Hämeenlinnan rautatieasemalle saakka. Kiitos matkaseurasta Sofia! Eikä saatu edes sakkoja väärinpysäköidystä autosta.

Akita-tulokset

Seinäjoki KV 20.10. / Seinäjoki international all breed show

Tuomari / Judge: Pirjo Aaltonen, Finland

UROKSET / MALES:

Jikino Kensha No Malfurion JUN EH2

Viribus Unitis Mido Clef JUN ERI1

Kaakkomäen Kouji VET ERI1 ROP-VET

NARTUT / FEMALES:

Jikino Kensha No Tyrande JUN ERI1 SA PN1 SERT ROP

Vuorenvarman Lilliputti AVO ERI1 SA PN2 CACIB VA-SERT